Sain tänään kuulla, että luokkakaverini on kuollut. Kevät ja alkuvuosi on ollut surullista aikaa, kaksi sukulaista on kuollut. Mikään kuolemista ei ole liittynyt koronaan, mutta silti kaikkea varjostaa korona. Eikä tämä korona-aika iloista ja helppoa ole muutenkaan ollut. Ei kenellekään. Rakkaimmista on tullut vielä rakkaampia ja yksinkertaisista asioista vieläkin tärkeämpiä. Aikaa on ollut paljon ja minä olen monen muun tavoin innostunut ruoanlaitosta ja leipomisesta.
Arkisia ja itsestäänselviä asioita on alkanut arvostaa ihan erilailla: kaverien tapaamista, hyvän ystävän halaamista, kahvillakäymistä, syömäänmenemistä, leffassakäymistä tai sitä, että voi hetken mielijohteesta lähteä käymään autolla jossain kauempana. Vieläkin on huono omatunto, jos eksyy suuressa ruokakaupassa vaateoastolle vaatteita katsomaan. Vain välttämätön on luvallista.
Alussa pelotti, erityisesti vanhojen riskiryhmään kuuluvien vanhempien puolesta. Iso osa työtäni on asiakaspalvelua ja maaliskuussa monesta asiasta ei tiennyt tarpeeksi. Mahdollisuus siihen, että saa tartunnan asiakkaalta tuntui suurelta. Pyynnöstä huolimatta en päässyt maaliskuusss koronatestiin ja nythän sillä ei ole enää merkitystä, koska olen jatkuvasti alun parin viikon karanteenin jälkeen ollut tekemisissä vanhempieni kanssa. Jos olen koronan oireettomana sairastanut, ovat vanhempani sen jo saaneet. Yli kolmeen kuukauteen en ole vanhempieni ja työkaverien lisäksi tavannut muita kuin kaupan työntekijöitä. Yhden ystävän kanssa käytiin syömässä ennen juhannusta ja toisen kanssa mennään syömään muutaman päivän päästä. Konserttimatka ja kauan odottamani työhön liittyvä opintomatka Ruotsiin ovat siirtyneet tulevaisuuteen. Tärkeintä on tietysti terveys ja pandemian saaminen aisoihin. Tartunnat ja kuolemantapaukset vähentyvät. Toivottavasti mennään parempaa kohti. Jännittävää on nähdä millainen uudesta normaalista tulee. Mikä muuttuu ja mikä pysyy entisenä.
Muistetaan edelleen olla varovaisia, pidetään turvaväli ja pidetään huolta erityisesti käsihygieniasta.
Mareetta
P.S. Se mikä on kaiken keskellä tuonut iloa elämään on luonnon kauneus, kuten upeat auringonlaskut. Tässä kuvia muutamista hienoimmista.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar